Paavo Nuoranne perusti yhtiön poikiensa Veikon ja Antin kanssa vuonna 1952. Sahan on siis perustamisesta asti omistanut Nuoranteen suku. Sahalla sahattiin mäntyä ja kuusta vuoden 1996 tammikuuhun saakka, jolloin mänty jäi pois tuotannosta. Tuolloinkin sahan pääsahattava oli kuusi. Työntekijöitä saha on historiansa aikana työllistänyt yli 500. Toiminnan alkuvaiheessa saha työllisti sahauksen lisäksi paljon väkeä puunhankinnassa. Nykyisin sahalla on töissä 15 henkeä. Omasta puunhankinnasta luovuttiin vuonna 1974 ja tukintoimittajana aloitti G. A Serlachius OY. Vuodet 1986-2004 sahan ainoana puuntoimittajana oli Metsäliitto. Tämän pitkän rupeaman jälkeen toimituksista on vastannut UPM ja paikalliset metsänhoitoyhdistykset.

Saha toimi vuoteen 1963 saakka yksikehäisenä jolloin saharakennus uusittiin, sahasta tuli kaksikehäinen ja saha varustettiin särmällä. Seuraavat suuremmat investoinnit sahalla oli tukinlajittelijan rakentaminen 1970 ja kuivaamo 1973. Saha muuttui kommandiittiyhtiöksi 1.5.1978. Tähän aikaan yhtiön toimitusjohtajana oli Veikko Nuoranne. Tuotannosta vastaavana johtajana tuolloin oli Hannu Nuoranne joka on nykyisin perinyt isänsä paikan yhtiön toimitusjohtajana.

Saha uusittiin 1990-luvulla perusteellisesti. Vanha raamisaha muutettiin Veisto-Rakenne Raution HewSaw R200 veistosahaksi vuonna 1992. Samana vuonna uusittiin myös rimoituslaitos ja sivutuotteiden käsittely. Uusi tuotantolinja valmistui keväällä 1992.

Uusi sahauslinja sekä hyväkuntoinen kehäsaha yhdessä kenttäsirkkelin kanssa antoi paljon mahdollisuuksia. Seuraava rakennusprojekti oli 36 lokeroinen lajittelulinja. Samalla uusittiin myös kuorimakone joka riitti sahauslinjan maksiminopeuteen. Tuolloin sahan kuivauskapasiteetti oli 20 000 m³/ vuosi, joka nousi huomattavasti vuosina 1996 ja 1998 rakennettujen yhteensä 5 läpiajettavan 100 m³ kuivauskamaria avulla. Kaikkiaan 1990-luvulla käytettiin 25 mmk investointeihin.

Lokakuun lopussa 2000 sahalla syttyi uhkaava tulipalo, jossa paloi vanha lajittelurakennus. Tuuli oli tällöin onneksi oikean suuntainen eikä tuli tarttunut muihin sahan rakennuksiin. Vuonna 2000 Multian Saha ja Multian kunta yhdessä rakensivat sahan alueelle erillisen yhtiön, Multian Kaukolämpö Oy:n. Lämmön tuottamiseen käytetään ainoastaan sahan sivutuotteita kuten kuorta, purua ja pätkähaketta. 40 % lämmöstä menee Multian taajaman käyttöön ja loput sahatavaran kuivaamiseen.